Talvi 2013

Inkeri Kilpinen:
Rakas lotta

Ohjaus: Tuire Erholm

Rooleissa:

SYLVI HARJU, ruustinna: Ulla-Maija Luotonen
KAARINA HARJU, hänen tyttärensä, lotta: Suvi Teeri
KAARI VILJANEN, Kaarinan pojantytär: Emma Kivistö
ERKKI VILJANEN, pastori / ASSER JULKUNEN, kersantti, muurari: Mika Sjöblom
IRINA HAKKARAINEN, lotta, karjalainen evakko: Soile Nurmikko
AULI NIEMINEN, lotta, hämäläinen talontytär: Armi Kaupinsalo
KARI VALLINHARJU, vänrikki, ylioppilas: Teemu Sjöblom
SAULI KOHONEN, sotamies, talonpoika: Matias Arola
YRJÖ MIETTINEN, alikersantti, pienviljelijä / VENÄLÄINEN SOTAMIES: Ilpo Kaupinsalo

Ääni- ja valosuunnittelu: Teemu Sjöblom ja Juha Pirilä

Ääniajot: Juha Pirilä

En minä jaksa kirjoittaa! - Kaarina ja Miettinen
En minä jaksa kirjoittaa!
– Kaarina ja Miettinen

Syksyllä 2012 Pyhämaassa käynnistettiin aivan uudenlainen projekti, talvella sisätiloissa toteutettu kokoillan näytelmä. Monenlaista sisäteatteria toki oli vuosien varrella tehty – myös kokoillan näytelmän mitassa – mutta kyse oli aina ollut kerran tai kaksi esitetystä tuotannoista, jotka esitettiin osana jotakin laajempaa kokonaisuutta. Nyt lähdettiin ensi kertaa liikkeelle kunnianhimoisesti ja selvänä tavoitteena käynnistää Pyhämaassa omalla voimallaan seisova teatteritoiminta myös talvella. Pienen paikkakunnan asettamat rajoitukset tunnustettiin: kuudensadan ihmisen Pyhämaasta ei riitä yleisöä teatteriesitykselle ilman kesäasukkaita, ja talviseen Pyhämaahan voi yleisöä olla vaikea houkutella. Niinpä esitystä suunniteltaessa päädyttiin kiertuenäytelmään, jolle voitaisiin kerätä yleisöä laajemmalta alueelta. Rajoituksena olisi vain työryhmän kyky ja halu matkustaa yleisön perässä

Vai mitä se punaposki ajattelee? - Julkunen, Auli, Kaarina ja Irina
Vai mitä se punaposki ajattelee?
– Julkunen, Auli, Kaarina ja Irina

Ensimmäiseksi kiertuenäytelmäksi valittiin Inkeri Kilpisen Rakas lotta, joka poikkesi tyyliltään jyrkästi Suviteatterilla esitetyistä kesäteatterikomedioista. Tarinan sävy on synkkä, ja vaikka huumori ajoittain kukkiikin, yleisöä pitää koskettaa myös hyvin toisenlaisilla tunteilla. Tarinan kehyksenä on jatkosota, jonka syttyminen mullistaa hämäläisen pappilan turvassa varttuneen papintyttären Kaarina Harjun (Pyhämaassa Suvi Teeri) elämän. Sota on pelottava ja tuhoisa asia, mutta Kaarinalle se näyttää tarjoavan tien pois kodin ja valmiiksi rakennetun tulevaisuuden kahleista. Sota-aika on poikkeustila, jolloin jokaisen työpanosta tarvitaan. Niinpä ruustinnakaan (Ulla-Maija Luotonen) ei voi kieltää tytärtään lähtemästä lotaksi rintamalle. Matkallaan Kaarina tapaa monenlaisia ihmisiä, jotka mullistavat hänen suppean maailmankuvansa. Karjalaislotta Irina (Soile Nurmikko) opettaa Kaarinalle tyyntä elämänasennetta, tuskankin keskellä hymyilemistä. Oman kuplivan huumorinsa tuo mukaan kersantti Asser Julkunen (Mika Sjöblom), mutta syvimmän jäljen tekee kaukopartiovänrikki Kari Vallinharju (Teemu Sjöblom). Lyhyen rakkaustarinan jälkeen Kari kuitenkin kaatuu sankarina ja Kaarina hyväksyy avioliittotarjouksen kotiseurakunnan pasifistiselta pastorilta Erkki Viljaselta (Mika Sjöblom), joka ei rakastuneena epäröi ottaa toisen miehen lasta huollettavakseen.

Vakavan, jopa traagisen näytelmän toteuttaminen vaatii hyvin erilaista lähestymistapaa kuin kesäteatterikomedia, mikä tarjosi haastetta Suviteatterista tutulle, pääosin konkareista koostuneelle tekijäjoukolle. Sisätiloissa tehtävä teatteri vaatii myös varsin erilaista tekniikkaa kuin kesäteatteri. Toisaalta rajatussa, pimennettävässä sisätilassa järjestettävä esitys tarjoaa myös aivan toisenlaisia mahdollisuuksia tarinan kertomiseen valojen, äänten ja kuvien avulla. Näiden mahdollisuuksien maailmaan myös Rakkaan lotan työryhmä sukelsi. Näytelmä keräsikin kehuja paitsi vahvoista roolitöistä myös vaikuttavista valaistus- ja tehosteratkaisuista. Tällä kertaa katsomossa havaittiin naurun lisäksi myös kyyneleitä; sen parempaa kiitosta vaikuttamaan pyrkivän esityksen tekijä tuskin voisi toivoa.

Kääritää viel nää viimeiset siteet rulliks - Auli , Kaarina ja Irina
Kääritää viel nää viimeiset siteet rulliks
– Auli , Kaarina ja Irina

Kun Rakasta lottaa alettiin suunnitella, budjetti ja odotukset laadittiin varsin vaatimattomasti. Alun perin sunniteltuihin viiteen esitykseen toivottiin vähintään kuudenkymmenen katsojan keskiarvoa, mikä olisi tiennyt kaiken kaikkiaan noin kolmensadan katsojan katsojamäärää. Viittäsataa, sadan katsojan keskiarvoa, pidettiin erittäin hyvänä menestyksenä. Laajan kysynnän vuoksi näytäntöjen kokonaismäärä nousi kuitenkin seitsemään, ja lopullinen katsojamäärä 920 katsojaan. Yleisön kiinnostus ylitti kaikki odotukset, mutta nälkä kasvaa syödessä: tuhannen katsojan rajan jääminen juuri käden ulottuville jäi harmittamaan. Tässä on hyvä tavoite ylitettäväksi tulevilla kiertue-esityksillä.

Paljonkos niitä miehiä kaikkiaan kaatui? - Kaari, Miettinen ja Kaarina"
Paljonkos niitä miehiä kaikkiaan kaatui?
– Kaari, Miettinen ja Kaarina”

Kun projektissa on niin paljon uusia haasteita kuin Rakas lotta -kiertuenäytelmässä, on selvää, että mukaan tarvitaan sitoutuneita ja kokeneita harrastajia. Niinpä – kuten sanottua – työryhmän runko koottiin monessa suviteatteriesityksessä mukana olleista konkareista. Mukaan mahtui kuitenkin myös aito ensikertalainen: Ulla-Maija Luotonen hoiti paikkansa mallikkaasti, vaikka päätyikin mukaan joukkoon jälkijunassa peruutuspaikalle. Näyttämön nuoremmasta kaartista kannattaa nostaa esiin Matias Arola, joka päätyi näyttämölle ensi kertaa varsinaiseen rooliin. Taustaorkesterin rumpalina hän toki oli tehnyt ansiokasta työtä aiemmin Suviteatterissa. Myös Emma Kivistö päätyi ensimmäistä kertaa isohkoon puherooliin, josta hän selviytyi kuin vanha tekijä.

Pyhämaan Nuorisoseuran sosiaalinen näyttämö!

Facebookissa

  • facebook.com/Suviteatteri

  • .


    Instagramissa

  • @pyhamaansuviteatteri
  • © 2024 Pyhämaan Nuorisoseuran näyttämö . Powered by WordPress. Theme by Viva Themes.