Tapio Parkkinen, Pekka Saaristo:
Pirtua, pirtua!
Ohjaus: Tuire Erholm
Rooleissa:
REINO ”REISKA” NURMI, trokari: Rauno Peltola
FEODOR ”FEEDU” LUOTO, kalastaja, trokari: Teemu Sjöblom |
SAARA LEHTO, trokarin leski: Armi Kaupinsalo
VÄISKI LEHTO, Saaran poika: Emmi Virtanen
KUSTI LEHTO, Saaran poika: Elina Toivonen
JAAKKO SELO, autonkuljettaja: Petri Aulin
SIGNE ”SIKKE” MÄKI, neiti: Kirsi Elo
USKO KIVIHOLMA, opettaja: Semi Vahanti
VILHO LAINE parturi: Mika Sjöblom
REETTA ESTERI ALAJOKI, parturi, tarjoilija: Tanja Luotonen
LEILA, parturi, tarjoilija: Leena Kordelin
IDA MULLO, rouva, Kasinon omistaja:Raini Junttila
KLAARA MULLO, Idan tytär/POLIISI: Julia Johtela
JONNE GRÖNBERG, pirtukuningas / MARTTI SAASTAMOINEN, toimittaja: Ilpo kaupinsalo
Musiikin sovitukset ja nauhoitus: Teemu Sjöblom ja Petri Aulin
Äänisuunnittelu ja -ajo: Emma Kivistö ja Oskari Jortikka
Kesällä 2012 Pyhämaassa tartuttiin hyvin uudenlaiseen haasteeseen: jo kerran esitetyn näytelmän uudelleen tuottamiseen. Tapio Parkkisen kirjoittama ja Pekka Saariston sovittama trokausnäytelmä Pirtua, pirtua! oli esitetty Suviteatterin näyttämöllä ensimmäisen kerran jo kahdeksan vuotta aiemmin. Tuolloin se oli saavuttanut aikansa ennätysyleisön ja jäänyt niin tekijöiden kuin katsojien mieleen näytelmänä, jossa oli potentiaalia kenties enemmänkin kuin harrastajajoukon resurssit saivat irti. Tältä kannalta katsottuna paluu näytelmän pariin tuntui luontevalta. Kesä 2014 sai siis paljastaa, paljonko edistystä kahdeksassa vuodessa oli tapahtunut.
Tarinan kulkuun uudelleenversiointi ei puuttunut. Jälleen pirtukuningas Jonne Grönberg, Römperin Jonne, (Pyhämaassa Ilpo Kaupinsalo) saa pyöritellä rikollista toimintaansa, luodit saavat lentää ja rakkaus syttyä. Vaikka Jonne huijaa jokaista, niin tyttöystävää (Kirsi Elo), nuorta kaunotarta (Julia Johtela) kuin autonkuljettajaakin (Petri Aulin), vaikka hengenlähtö on jatkuvasti lähellä ja vaikka viinasta riippuu monen elanto, on turkulaistrokarien kohtaloissa kuitenkin päälimmäisenä huumori, joka kukkii vaikeittenkin tilanteiden takana. Elämä voittaa, uutta elämää syntyy ja kukkiipa rakkauskin, kun autonkuljettaja Selo löytää ihanan Reetta-Esterinsä (Tanja Luotonen).
Uudelleentulkinnan on aina tehtävä pesäeroa edelliseen versioon, mutta varsin eri linjoille ei Pyhämaassa pirtudraaman osalta haluttu lähteä. Perusote pidettiin realistisena, vaikka muutamissa kohdin uskollinen ajankuva kyseenalaistettiin. Puvustuksessa ei nojattu samalla tavoin vain kolmenkymmentäluvun nostalgiaan, musiikkiin tuotiin uusia elementtejä ja joitakin hahmoja tyypiteltiin edellistä versiota selvemmin. Tuloksena oli tekstille uskollinen tulkinta, joka kuitenkin tavoitti hyvin toisenlaisen tunnelman, kuin kahdeksan vuoden takainen tuotanto. Käyttöön saatiin myös ensimmäistä kertaa uudistetun näyttämön antamat mahdollisuudet.
Kuten kahdeksan vuotta aiemmin Pirtua, pirtua! toi nytkin mukanaan varsin mukavan yleisömäärän. Aivan ennätyskesää ei tällä kertaa näty, mutta katsojamäärä oli kuitenkin Pyhämaan historian toiseksi suurin. Kenties vielä tärkeämpää oli kuitenkin teatterin tekemisen tunnelma. Pirtua, pirtua! osoittautui jälleen mukavaksi näytelmäksi tehdä. Sen hahmot ovat lihaa ja verta tavalla, josta monissa kesäteatterifarsseissa ei voi edes puhua. Sama tunne tuntui välittyvän myös yleisöön.
Pirtua, pirtua! -näytelmän toinen tuotantokerta toteutettiin varsin kokenein voimin. Itse asiassa mukana oli suurin osa edellisen version näyttelijöistä, jos kohta useimmat eivät päässeet entisiin rooleihinsa. Ensikertalaisena Suviteatterin näyttämölle nousi vain Leena Kordelin, joka kantoi roolinsa ravintolassa laulavana parturityttö Leilana vähintäänkin kiitettävästi. Toivomme Leenalle monia vuosia Suviteatterin hauskassa kaartissa.